Voiko koiralla ja ihmisellä olla johtajuusongelmia?

Johtajuusongelmat ovat yksi yleisimmistä keskustelunaiheista koirien koulutuksessa. Moni koiranomistaja on kuullut väitteitä siitä, että koira yrittää "ottaa johtajuuden" tai että sen ongelmakäytös johtuu omistajan "liian heikosta" auktoriteetista. Mutta pitääkö tämä paikkaansa? Voiko koiralla ja ihmisellä todella olla johtajuusongelmia?

Miten käsite "johtajuusongelma" syntyi?

Johtajuusajattelu juontaa juurensa vanhoihin susitutkimuksiin, joissa susilauman jäsenten ajateltiin kilpailevan jatkuvasti alfapaikasta. Tämä käsitys on sittemmin osoitettu virheelliseksi: luonnossa vapaana elävissä susilaumoissa ei esiinny hierarkiaa korostavaa käyttäytymistä, koska niiden elinolosuhteet ovat luonnolliset ja niillä on riittävästi tilaa ja resursseja. Sen sijaan vankeudessa elävissä susilaumoissa havaittiin hierarkista käyttäytymistä, koska ne joutuivat elämään ahtaassa tilassa, jossa jännitteitä ja kilpailua resursseista syntyy helpommin. Tämän voi verrata ihmisten vankilaympäristöön, jossa selviytymiskeinona voi syntyä hierarkisia rakenteita.

Hierarkinen käyttäytyminen on keino säilyä hengissä huonoissa olosuhteissa, ja sitä esiintyy kaikilla eläinlajeilla mutta vain saman eläinlajin sisällä – paitsi ihmisillä. Koska koira ja ihminen ovat eri lajia, niillä ei voi olla hierarkista käyttäytymistä toisiaan kohtaan, eli ns. "johtajuusongelmaa" ei voi syntyä. Koira tietää, että ihminen ei ole koira.

Koiran käytös ei perustu valtataisteluun

Koiran ongelmakäytös ei yleensä johdu halusta "hallita" omistajaa, vaan se kumpuaa tyypillisesti epävarmuudesta, oppimishistoriasta, stressistä, väärinymmärretyistä tarpeista tai siitä ettei osata lukea koiran eleitä. Esimerkiksi hihnassa vetäminen tai muriseminen ei ole merkki siitä, että koira yrittää nousta "johtajaksi", vaan se voi kertoa esimerkiksi turhautumisesta, pelosta, kivusta tai siitä, ettei koira ole oppinut haluttua käytöstä.

Johtajuusongelmien sijaan koirilla ja ihmisillä on resurssi- ja kommunikointiongelmia

Sen sijaan, että keskittyisimme "johtajuuteen", on parempi ajatella suhdettamme koiraan yhteistyön kautta. Useimmiten ongelmat liittyvät resurssien hallintaan ja kommunikaatioon. Esimerkiksi:

• Koira voi puolustaa ruokaa, leluja tai lepoaluettaan, koska se kokee niiden olevan uhan alla.

• Ei ymmärretä koiran antamia viestejä

• Epäselvä kommunikaatio voi aiheuttaa koiralle epävarmuutta siitä, mitä siltä odotetaan.

• Stressi ja väsymys voivat vaikuttaa koiran käytökseen ja aiheuttaa reaktioita, joita tulkitaan virheellisesti "vallantaisteluna".

Miten hyvä suhde koiraan rakennetaan?

Hyvä ihmisen ja koiran suhde perustuu:

• Selkeän viestinnän ja ennakoitavuuden tarjoamiseen

• Positiiviseen vahvistamiseen eli toivotun käytöksen palkitsemiseen

• Kohteliaisuuteen ja reiluuteen koiran kanssa

• Koiran tarpeiden ymmärtämiseen ja niiden tyydyttämiseen

• Turvallisuuden tunteen luomiseen, mikä auttaa vähentämään stressiä ja ongelmakäytöstä

Johtajuusongelmat koiran ja ihmisen välillä ovat enemmän myytti kuin todellisuutta. Koiran koulutuksessa on tehokkaampaa keskittyä yhteistyöhön ja ymmärrykseen sen sijaan, että mietitään hierarkiaa tai valta-asemia. Kun koira tuntee olonsa turvalliseksi ja ymmärretyksi, sen käytös paranee luonnostaan, ilman tarpeetonta kilpailua tai "johtajuuden" tavoittelua.